Hurmetta ja lurexia

toukokuu 23, 2008

Meidän isä syö teidän äitien pöydät

toukokuu 19, 2008

Subwayn vihainen naismyyjäMistäköhän johtuu, että aina Subwayssa käydessämme paikan naismyyjät ovat aina todella tympääntyneitä ja epäkohteliaita? Ennen viikonloppua olin käynyt ainoastaan Torikadun liikkeessä, ja siellä suurin osa myyjistä oli juurikin naispuolisia ja lähes poikkeuksetta aina naama norsun vitulla. Lauantaina sitten J ja Je kävivät Tuiran uudessa liikkeessä ja kehuivat paikan ystävällisiä nuoria miespuolisia myyjiä. Mehän muut sitten tietysti teimme johtopäätöksen, että tietysti he olivat ystävällisiä ja avuliaita kun kaksi viehättävää nuorta neitoa astuu liikkeeseen.

Sunnuntaina tuo ihme tuli sitten itsekin todistettua. Kun astuimme sisään, olimme (minä, Je & JR) liikkeen ainoat asiakkaat. Tiskin takana touhuili nuori neiti, joka kyllä selvästi huomasi meidät, muttei kuitenkaan tehnyt pariin minuuttiin elettäkään palvellakseen meitä. Siinä hän ainoastaan tsiigaili uuniin ja venytti piliä. Noh, hetken siinä seistyämme hän viimein tuli kysymään tilaustamme (edelleen tervehtimättä). Samalla hetkellä takahuoneesta riensi auttamaan suuren tilauksemme kanssa nuori mies, joka valloitti koko porukan kohteliaisuudellaan. Isot propsit kyseiselle jannulle, hänen ansiostaan tulemme Tuiran liikkeessä varmasti toistekin asioimaan.

toukokuu 15, 2008

Uusia makuelämyksiä, osa 1

Filed under: Elämää — Olli @ 23:35

Eilen pisteltiin ääntä kohti eineksiä nimeltä crostinit. Ilmeisesti ovat kotoisin jostain Italian perukoilta. Pannulla paistettiin kevyesti oliiviöljyssä valkosipulipatonkisiivuja, joidenka päälle sitten läiskäistiin seosta, joka sisälsi tomaattia, valkosipulia, sipulia, tuoretta basilikaa ja hieman mausteita. Vaikka täysverinen kannibaali olenkin, crostinit kyllä upposivat ihan mukisematta. Nylon Beatia mukaillen sanoisin jopa että oli nannaa(nnannananaa)!

Crostinit, nuo maistuvat lärväkkeet

Jokunen viikko sitten työpaikalle hommattiin tuliterä Stiga-pöytälätkä. Sitä onkin nyt hinkattu sitten päivästä toiseen ja on pojat huisia. Innovatiivisena firmana ihan perinteinen pöytälätkä ei tietystikään tyydytä, vaan firman sisäisenä projektina tulossa on jotain todella hienoa aiheeseen liittyen. Siitä kenties lisää myöhemmin. Nyt työtehoa on parannettu kuitenkin niin, että alakerrasta ei tarvitse raahautua yläkertaan katsomaan toisten pelaamista, vaan peli näkyy livenä tykillä heijastettuna alakerran seinällä ja hommia voi tehdä siinä ohessa. Ja työtehoa parannettiin myös niin, että tykin kuva tulee muutaman sekunnin viiveellä, joten kun yläkerrasta kuuluu huutoa, osaavat kaikki pääntää käänsä nähdäkseen parin sekunnin päästä tulevan maalin :) Toki livekuva näkyy myös netin kautta sisäverkossamme, jolloin laiskimpien ei tarvitse edes kääntää päätä.

Alakerran kisastudio

toukokuu 5, 2008

Vappuaattona rynnimme viime tingassa Linnanmaan marketeille. Kauppauskollisina kävimme tietysti vihreässä marketissa, mutta sieltä ei kuitenkaan ihan kaikkea tarvittavaa löytynyt ymmärrettävästi kovan kysynnän vuoksi. J sitten suuntasi naapurikauppaan ja minä jäin odottelemaan ulko-ovien kupeeseen. Joutessani siinä sitten silmäilin kaupan ilmoitustaulua ja silmään osuikin muutama mielenkiintoinen ilmoitus, joista kuvia ohessa.

Veikkaisin ammattikoululaista:

Amis menopeliä vailla

Ja mummolta viedään pyörä alta:

Voi mummo parkaa, liekkö edes tietoinen että pyörä on kaupan?

Julkkisten roina on aina kysyttyä:

Kukapa ei Sanin renkaita haluaisi, varsinkin nyt kun Aikakone tekee paluuta.

Ja sokerina pohjalla:

Vapun jälkeen on varmasti vatsa kovalla ja silloin iso hanuri on kyllä tarpeen

Powered by WordPress