Hurmetta ja lurexia

lokakuu 8, 2008

Tänään päätin jonottaa pitkästä aikaa. Riensin aamulla ennen sian pierua, eli siinä puol kasilta Stockmannin eteen jonottamaan. Jono oli jo tässä vaiheessa ovelta (Kauppurienkadun puolella sijaitseva sisäänkäynti) sille Pekurinkulman kioskille. Tarkoituksena oli siis saada lentoliput Hulluilta päiviltä Wieniin, jonne lähtisimme häiden jälkeen sitten helmikuun lopussa. Sain käteeni jonotusnumeron 80. Numeroitahan jaettiin ainoastaan Finnairin matkoja halajaville, mutta toki jonossa oli myös useita matkatoimiston matkojen jonottajia.

Ovet aukesivat klo 8.00 ja kun viimein pääsin sisälle, oli talo jo täynnä hulluja repimässä paitoja toistensa käsistä ja kuuluttamassa asioita mikrofoniin. Kun pääsin neloskerrokseen, oli menossa vuoronumero 4. Ajattelin että ehkä tässä jonkun aikaa saa odotella, enkä jäänyt silloin jonottamaan nettipäätteisiin (joihin myös oli pitkät jonot). Lähdin alakertaan kiertelemään ja palasin takaisin noin 10 minuutin kuluttua, jolloin menossa oli numero 5. Tsiisus. Otin ja hyppäsin jonottamaan nettipääteen luokse. Edelläni oli tällöin ehkä 20 henkilöä. Seuraavat 2 tuntia menikin siinä mukavasti seisoskellessa ja lopulta siinä klo 10 jälkeen olikin liput viimein ostettu. Tällöin lippujonossa oli menossa vuoronumero 37 suunnilleen, joten onneksi jonotin päätteelle.

Reissun päätteeksi latasin vielä säkin täyteen kaikenmoisia epäterveellisyyksiä alakerran alelaarista, jonka jälkeen heitin hullunmyllylle hyvästit. Olipas kokemus, hyi helvetti.

Powered by WordPress